Taukoja ja työkavereita – sosiaalista hyvinvointia työpaikalle
Millainen merkitys tauoilla ja taukotiloilla on sosiaalisesti hyvinvoivassa työyhteisössä? Entä miten tauot, vuorovaikutus ja työkaveruus liittyvät toisiinsa? Saimme mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia tästä tärkeästä teemasta Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Mari Holmströmin kanssa. Mari on keskittynyt sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimiseen työpaikan taukohuoneissa.
Tutkimusta taukopaikkojen vuorovaikutuksesta
Nykyaikainen työhyvinvointitutkimus painottaa taukojen merkitystä työssä jaksamiseen ja palautumiseen. Tauot auttavat keskittymään ja lisäävät parhaassa tapauksessa tarmokkuuttamme sekä vähentävät uupumusasteista väsymystä. Riittävien taukojen järjestämisestä on säädetty myös työlainsäädännössä.
Jos laajentaa taukojen hyötyjen tarkastelua yksilönäkökulmasta työyhteisöön, taukojen ja taukohuoneiden merkitys vahvistuu entisestään. Oulun yliopiston Tauko-hankkeessa on tutkittu asiaa vuorovaikutuksen näkökulmasta:
”Tutkimme sosiaalista vuorovaikutusta työpaikkojen taukohuoneissa, tarkastellen erilaisia ilmiöitä esimerkiksi kielellisistä ja kehollisista näkökulmista. Meillä on videoaineistoa eri työyhteisöjen tauoista, mitä tutkimme pitkälti keskustelunanalyysin keinoin. Etnografiset haastattelut ja muistiinpanot täydensivät työtämme”, Mari Holmström kertoo tutkimuksen lähtökohdista.
Taukohuoneet ovat mielenkiintoisia ympäristöjä työpaikan sisällä. Oulun yliopiston tutkimuksessa keskityttiin vuorovaikutuksen tutkimiseen mikrotasolla. Tutkimuksen kohteiksi nousivat esimerkiksi taukojen aloitukset ja lopetukset, etätauot, sekä taukojen materiaalisen ympäristön yhdistäminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Taukotutkimusta tehtiin myös sekä etnografisesta että keskustelunanalyyttisestä näkökulmasta.
Taukojen lukuisia hyötyjä yksilölle ja työyhteisölle
Tauot ovat hyödyksi sekä yksiöille että koko työyhteisölle. Taukojen avulla voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukea hyvinvointia ja jakaa hiljaista tietoa. Tärkeinä tutkimuslöydöksinä Mari nostaa esille seuraavaa:
”Yhteiset tauot koetaan tärkeinä ja siksi niitä myös pidetään, usein säännöllisiksi muodostuneina aikoina. Liikkuminen oman työpisteen ja taukotilan välillä toimii siirtymänä ja on fyysinen irtiotto työpisteeltä. Tauot mahdollistavat työkavereiden tapaamista ja erilaisia keskusteluja, esimerkiksi kahvi- tai teekupposen ja välipalan äärellä.”
Työpaikan tauot ovat myös tärkeitä sosiaalisia kohtaamispaikkoja, joissa vahvistetaan työpaikan ihmissuhteita, kuten työkaveruutta.
”Taukotila on informaalimpi paikka muutoin formaalissa työympäristössä. Työkavereihin voi olla helpompi tutustua sekä saada vertaistukea ja apua erilaisiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jos tila on turvallinen, siellä voi yhdessä käsitellä muutoksia sekä löytää uusia näkökulmia omaan työhön.”
Tauot ovat pieniä irtiottoja työstä ja niitä voi järjestää myös luonnonhelmassa. Kuvassa Mari Holmström.
kuva: Elina Holmström
Työnantaja voi kannustaa taukoihin
Tauot voidaan nähdä siltoina työntekijän henkilökohtaisen ja työelämän väillä. Taukohuoneissa puhutaan monenmoista, virallista ja epävirallisempaa, henkilökohtaista ja työhön liittyvää. Kaikki eivät kuitenkaan halua osallistua yhteisille tauoille. Siksikin osa tauoilla spontaanisti alkavista työhön liittyvistä epävirallisista keskusteluista ja ideoista vaatii tuekseen virallisempaa viestintää ja käsittelyä organisaatiossa. Näin varmistetaan, että keskusteluun voivat osallistua kaikki ne henkilöt, joita asia koskee.
Vaikka työpaikan taukokulttuuri syntyy orgaanisesti työyhteisön arjessa, Mari näkee myös työnantajan roolin tärkeänä. Työpaikan tauot voivat olla todellinen voimavara työntekijöille ja siksi taukojen pitämistä kannattaa tukea.
Kirjassaan Aivosi tarvitsevat tauon Minna Huotilainen huomauttaa seuraavaa:
“Ilman taukoja pumppaamme aivomme työpäivän aikana ähkyyn uudesta tiedosta. Se voi kuulostaa tehokkaalta mutta ei varmasti johda oivalluksiin tai luoviin ajatuksiin.’ (2021, Konsolidaatio tuottaa oivalluksia). Työntekijää ei pitäisi nähdä robottina, joka paahtaa väsymättä 7,5 h päivässä. On tärkeää, että työntekijöille annetaan mahdollisuus pitää taukoja, ja siihen myös kannustetaan. Toimivan taukotilan lisäksi taukojen laatua voi tukea hankkimalla tilaan sopivat huonekalut, laitteet ja tavarat, jotka viestivät myös arvostuksesta työntekijöitä ja taukoja kohtaan. Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa etätauot mahdollistivat vapaamuotoisemman vuorovaikutuksen työkavereiden kanssa, kun ihmiset tekivät etätöitä. Nyt kun etätyöt mahdollisesti lisääntyvät, olisikin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että eri paikoissa työskentelevillä työkavereilla olisi mahdollisuus vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen esimerkiksi virtuaalisilla alustoilla.”
Luonnollisilla tauoilla tapahtuvilla työkavereiden välisillä kohtaamisilla voidaan vahvistaa työkaverisuhteita, työpaikan yhteisöllisyyttä ja oppimista. Mikä olisikaan vaikuttavampi työkaverikokemus, kuin yhdessä työkaverin kanssa turvallisessa ympäristössä jaettu ja ratkaistu ongelma: ”Juuri tästähän tässä oli kyse – sinäpä sen sanoit!”
Kiitos Mari ajatusten jakamisesta ja herättelemisestä – nostetaan tauot ja taukopaikat kunniaan!
P.S. Jos innostut aiheesta syvemmin, tutustu kirjoitusta tukeviin lähteisiin:
Holmström, M., Raunio, M. & Siromaa, M.: ”Taukotila ja tauoilla tapahtuva vuorovaikutus työyhteisön yhteisyyden mahdollistajana.”, teoksessa Nissi, R., Simonen, M. & Lehtinen, E. (2021) Kohtaamisia kentällä.
Huotilainen, M. (2021). Aivosi tarvitsevat tauon: Taukokulttuurin elvytysopas. Tuuma.
Tutustu myös Taitava Tiimi™ valmennusprosessiimme, joka tukee yhteistyön syventämistä työryhmässä. Taitavalla Tiimityöllä tuloksiin™ -minivalmennus (1-1,5 h) toimii mainiosti ajatusten herättelijänä aiheesta.
