Työkaveruuden paradoksit: tasapainottelua ja tilanteenlukutaitoa

Työkaveruus on työelämän tärkeä ihmissuhde. Se on valtava ammatillisen kasvun ja työhyvinvoinnin voimavara. Työkaveruus toteutuu vaihtelevissa tilanteissa, joissa jaamme tietoa, taitoa ja tunteita vastavuoroisesti. Jokainen meistä myös tuottaa työkaverikokemusta toinen toisillemme. Työkaverina onnistuminen edellyttääkin tilannetajua ja tasapainottelua omien ja toisen odotusten välillä. Tai mitä mieltä olet työkaveruuden paradokseista?

Työkaveruuden paradoksit, kolikon kaksi puolta

  1. Rehellisyys vs. diplomaattisuus

    Aamukahvilla ja lounastauoilla nauratte yhdessä, ja työkaverista tulee melkein kuin perheenjäsen. Mutta sitten eteen tulee tiukka päätöstilanne, ja huomaat miettiväsi: "Voinko sanoa suoraan, vai meneekö tämä liian henkilökohtaiseksi?"

    Vinkki:

    Työkaverin kanssa vietetään paljon aikaa, ja hyvä suhde syntyy luottamuksesta sekä arvostuksesta. Tämä luo pohjaa myös palautteen antamiselle. Joskus täytyy sanoa suoraan, joskus taas pehmentää sanomaa. "Tässä on potentiaalia!" kuulostaa paremmalta kuin "Aloita alusta", vaikka viesti olisikin sama. Tee tilannearvio, ja mieti: Miten otan asian puheeksi? Millaisesta palautteesta työkaveri hyötyisi eniten? Miten itse toivoisit työkaverisi menettelevän, jos itse olisit hänen kanssaan vastaavassa tilanteessa?

  2. Kilpailu vs. yhteistyö

    Tiimissä ollaan yhtä suurta perhettä, kunnes budjettipalaverissa tajuatte, että jokainen “taistelee” samoista resursseista. "Meidän pitää tukea toisiamme!" yksi työkavereista sanoo, mutta kaikki tietävät, että samalla käynnissä on hiljainen taisto siitä, kuka saakaan seuraavan ison projektin.

    Vinkki:

    Tiimin dynamiikkaa vahvistaa tasapainoilu yhteistyön ja terveen kilpailun välillä. Tärkeintä on kuitenkin arvioida tilannetta kokonaisuutena: Mikä kehitysaskel veisi meitä eteenpäin eniten kohti tavoitteita, mitä on tärkeintä tehdä seuraavaksi? Tätä voi miettiä vaikkapa yhteisessä retrossa.

  3. Työaika vs. vapaa-aika

    Perjantai-iltana osa porukasta lähtee afterworkille, osa taas suuntaa suoraan kotiin. Ne, jotka lähtevät, jatkavat keskustelua työasioista, vaikka tarkoitus oli rentoutua. Työyhteisö toimii parhaiten, kun kollegat tuntevat toisensa muutenkin kuin työpersoonina, mutta missä menee vapaaehtoisuuden raja?

    Vinkki:

    Työkavereihin tutustuminen myös työn ulkopuolella vahvistaa yhteishenkeä, mutta jokaisen tulisi voida valita itselleen sopiva tapa olla mukana. Työasioista puhuminen vapaa-ajalla on luonnollinen tapa purkaa tunnekuormaa, mutta ei välttämättä auta irtautumaan ammatillisesta roolista. Toisaalta liiallinen “heimo-ajattelu” voi luoda myös sosiaalista painetta, jolloin hyvää tarkoittava asia kääntyy itseään vastaan. Sopiva tasapaino työ- ja vapaa-ajan välillä tasapainottaa työssäjaksamista ja tuloksellisuutta.

  4. Auttaminen vs. taito sanoa ei

    "Hei, sulla on varmaan aikaa vilkaista tätä nopeasti?" Pian huomaat, että olet juuttunut kollegan ongelmaan, joka "ei vie kuin viisi minuuttia". Kolme tuntia myöhemmin mietit, miksi taas sanot "toki!" etkä "sori, mutta nyt ei onnistu". Autat, koska haluat olla hyvä työkaveri, mutta samalla kalenterisi täyttyy muiden hommista nopeammin kuin omistasi.

    Vinkki:

    Auttaminen on tärkeä työyhteisötaito, mutta omat rajat on hyvä tunnistaa, jotta työmäärä pysyy hallinnassa. Tule tietoiseksi tilanteista, joissa vastaat helposti “kyllä” ja opettele ystävällisen jämäkkää “ein sanomisen taitoa”. Vanha sanonta, kuka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy, pitänee ehkäpä paikkaansa tässä yhteydessä.

  5. Muutos vs. pysyvyys

    Juuri kun olet oppinut tuntemaan loistavan työkaverin ja teistä on tullut lyömätön työpari, hän ilmoittaa siirtyvänsä uusiin haasteisiin. "Tällaista tämä työelämä on", sanot, vaikka sisälläsi mietit: "Miksi kaikki parhaat tyypit lähtevät?" Työpaikat ja tiimit muuttuvat, mutta samalla pitäisi rakentaa pitkäjänteisiä työyhteisösuhteita – haastava yhtälö ylläpidettäväksi.

    Vinkki:

    Muutos on työelämän pysyvä ilmiö, mutta hyvät työkaverisuhteet kantavat parhaimmillaan yli työpaikkojen ja organisaatioiden. Ammatillisten verkostojen ja työkaverisuhteiden rakentaminen on kuitenkin valtava voimavara, jonka arvon ymmärtää usein vasta jälkeenpäin.

Mitä tuumailet työkaveruuden paradokseista - millaisia muita jännitteitä tunnistat?

Mielellämme olemme avuksi, jos haluatte sparrailla työkaverikokemuksesta yhdessä!

Edellinen
Edellinen

1-3-5 sääntö ajanhallinnan tueksi

Seuraava
Seuraava

Valmentava johtaminen: esihenkilön oivallus valmennusprosessissa